Tänään syötiin linSTRÖmin pihvejä. Kuten sanoin. Tai ainakin melkein, se ei ehkä menny ihan niin ku Strömsöössä taaskaan...
Vasaranvarrenkin tein. Uniikki design -yksilö tuli, oikeastaan ihan hyvä. Alkuun tuntui, että tuotan korkeintaan purua, mutta loppujen lopuksi siitähän tuli ihan laatuyksilö. Kävi ahjossakin (aika rohkeaan, vaikka itse sanonkin). Jää koululle tuleville sukupolville se ihme.
Tänään oon siis pyöriny ahjojen lämmössä ja askarrellu että selviän iltapäivän teoriatunneista järjestämättä mellakkaa.
Kukas se olikaan se taiteilija, joka veisteli marmorista kaiken maailman veistoksia, ja uskoi vakaasti, että veistos on olemassa jo ennen kun hän työt aloittaa? Tulee sitten paikalle vain kaapimaan ylimääräiset pois sen kuvan päältä. En tiedä allekirjoitanko tuota, en kyllä kiistäkään, mutta joskus työ melkein tekee itsensä kyllä loppuun. Ensin sitä pitää vaan takoa/raastaa raspilla/paukutella tai hitsailla, ja kun pääsee tietyn epätoivon pisteen yli, se vie itsensä valmiiksi ihmeen keveästi. Kai sitä esiintyy muuallakin kuin kavioissa, ilmiötä nimeltään "the break-over point".
Joskus oikein filosofisena hetkenä määrittelin sen kolmeen ytimekkääseen asiaan, mitä tarvitaan jonkin maailman kädentaidon tai taideteoksen tuottamiseen; tunnetta, tahtoa ja taitoa. Loppu on sitä meditatiivista höystelyä tai sutimista, ja mitä ikinä.
Ehei, en minä aina mitään viisaita pohdi, kun veistelen kavionpohjia tai maalaan. Ruokakauppa, laskut, koulutyö, kaverit ja ihmissuhteet. (..pelottavasti listaa silmäillessäni näyttää että se aikuisuus on saamassa otettaan minustakin).
Voi, Ruttiksesta näin unta viime yönä. Se rullasi takaperin jotain mäkeä alas aika huolestuttavaa vauhtia.
Tänään oli valoisaa jo silloin, kun avasin silmät ensimmäistä kertaa lähteäkseni aamupalalle. Mutta! Olen väsynyt kevään odotteluun. Se tietää että vaanin ja stalkkailen sitä, siksi se varmaan leikkii vaikeasti tavoiteltavaa.
Koittakaa joku muu välillä puhua lämpömittareille ja Pekka Poudalle järkeä päähän. Nimimerkillä "vilttikasadataus".
Anteeksi, loppuun on pakko lisätä vielä asuntolaurputus! Kello on pysähtyny, mikro ei lämmitä, kaikilla tääl ei oo tulityölupaa joten leivänpaahdinta uskaltaa käyttää vaan harvat ja valitut ja nyt kun kaukosäädin Kakestakin loppui patterit..! Karkea kyynel tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti