(Miten mulla on myös semmonen häijy fiilis, että taidan selittää samaa noin seitsemättätoista kertaa tässä blogissa -haluutteko kuulla huumesodasta ja homoliitoistakin nyt kun vauhtiin pääsen? Entä turkistarhoista? :D)
Tuntuu myös olevan luovimpia hetkiä. Alitajuntaisimpia. Ehkä se on se, että harvemmin pääsee unirytmi villiintymään tähän pisteeseen...
Kauppa onkin sit muuten hieno keksintö! Tänään aiemmin omistin kourallisen kolikoita ja nyt sitten kassillisen hedelmiä kun kävin ne kassan kautta vaihtamassa. Miten kätevää! Appelsiinien mausta ja hinnasta voi päätellä että jossain päin meiän planeettaa on vähän toiset säät. Miten hölmöä on sekin, että kaupasta poimin eläviä yksilöitä pusseihin ja sen muutaman sadan metrin aikana, kun niitä kotiluolalle raahaan, kaikki hedelmät on vetäneet kavereitaan turpaan, kun ne ensin niin ehjinä ja kauniina on selviytyneet rypäle ties miten pitkistä ja millaisista matkoista!
Tässä viimeyön dyykkaussaalis. Juustoja!
Silkkaa hölmöyttä dyykkasin ruokakermankin - ja jäin siitä henkiin! Se oli hyvää.
Valmiista koruvahoista tässä näytillä parhaimmistoa:
Laitan sitten parempia kuvia jahka nuo on metallisiksi saatu, punavahaa on niin vaikea kuvata mitenkään ilmeikkäästi, toi väri syö kaikki muodot mennessään.
Työpiste poikii teekuppeja eikä irkkikään ole kaukana.
