Ehkä sittenkin

Uskoin jo ikuiseen talveen

Tänään kuvattu, Ypäjällä kolmostallin alapihalla...

Tänään päättyy maaliskuu!
Se tarkoittaa huomisen suhteen tosin yhtä pientä asiaa.. o__O
Olen ihan hiljaa. Kerron lauantaina. Joku saattaa omastakin takaa tietää ja muistaa.

Maaliskuun loppuhuokaus

Mulla ja Ruttiksella on nyt molemmilla vielä viimeiset tulikokeet edessä.
Mulla inssi perjantaina ja sillä katsastus lauantaina.

P.S. Onpahan ainaki valkonen joulu sit yhdeksän kuukauden päästä.. Ei meinaan taida nää lumet lähteä tässä välissä pois.

Loppukiri!

Maaliskuuta on jämät jäljellä. Yritän tunkea stressimöröt To Do -listalta alas. Terveisiä rakkaille työssäoppimistehtäville (jotka löytyivät!) ja opinnäytehässäkälle. Plus monelle muulle. Kaikkein optimistisimmassa vaihtoehdossaan saisin Ruttiksen liikkeelle jo 1.4, eli ensi perjantaina. Vaatisi kyllä aika monta asiaa osuvan kohdilleen. Mutta jos ei ensi, niin sitten sitä seuraavana viikonloppuna.

Soon, my love, soon.

Aloittakaamme vanhojen autojen iloinen vikalista!
Ei vaan. Näillä ei raaski vielä retostella, vaatimattomia pikkuvikoja tässä vasta ollaan havaittu. Ensinnäkin vasen takarengas on huokaissut pitkään ja syvään, ja näyttää soman pehmeältä. Eli harmillisen litteältä.
Ja tämmöinen toinen pienen pieni "mutta" oli ettei kovista murahduksista huolimatta moottori ihan herännytkään kehräämään kuten kuului. No, akku on jo latautumassa (as we speak) ja toivon mukaan ongelma on sillä korjattu. Kyllä melkoiset äänet kuului kaverista kun sitä starttailtiin o___O Vielä se sieltä liikkeelle lähtee!

En uskalla ihan ääneen vielä sanoa..

..mutta jospa 1.4. saisin ison kaverin väliaikaisikuiselta parkkipaikaltaan eteenpäin... Tiedotan miten rojekti eteneepi. Peukkujen pitelystä ei haittaa, tosin tuskin tähän enää tuuria tarvitaan.

Mitä maalata.. (:

Kukkia, sukkia
kaikenmaailman nukkia.
Hevosenkenkiä
nöyriä renkejä.
Vihreää, punaista
saatan kylkiin sutaista.
Sinistäkin että
aallot tekisin ja vettä.
Jotain hienoa yritän vääntää,
joten saatamme katseita kääntää.
Ruskeaa ja kuparia
olemme sitten hupaisia.
K-rautaan
K-koroissa
Seisomaan maalihyllyn jonoissa.
Pensseli ja suti
eikä tässä työssä haittaa pieni huti.
Melkein en malttaisi odottaa
joten aurinko, viitsisitkö paistaa.

Maalata saa vasta kun on yli plus viitosta! Joten sellaisia eilisen kaltaisia säitä, jookos? Tai lämpimämpiä.

Matka mielessä

Ihanaa kun netistä on jo nyt löytynyt ihmisiä, joita tavata ja joiden kanssa matkustaa. Matkaaminen on jo mielessä... Aika paljonkin. Tiesittekö, että olen aina halunnut tehdä musiikkivideoita? Ja sitten nyt kun on jopa aihe ja yleisö.. Ai että. Ensimmäisen lupaan tehdä sitten, kun Ruttis lähtee seisokista pois ja saa leiman. (Sehän saa sen).

Olin tänään muuten sitten maanjäristyksessä. Selvisin hengissä, kummasti. Traagisesti omaiset katosivat. Toisin sanoen olin vessassa ja mietin että onpas kumman kuuloinen lentokone, ja sitten se vielä lakkasikin oudosti jonkin ajan päästä.
Onneksi tämä Suomen asteikolla suuri järistys jäi vielä noin vaatimattomaksi. Oikeastaan tuohan oli ihan hauska kokemus. Ehkä ensi kerran jossain jännemmällä paikalla.

Maaliskuustressi! Ah. Noin kolmasosamiljoona asiaa tehtävänä ennen kuin valmistumispaperin saa käteen ja pääsee tien päälle. Tosin -olenhan optimisti- ajattelen sen niin päin, että nyt kuuluukin hukkua stressiin ja leposykkeen olla koholla normaalista; tuntuu sitten dramaattisemmalta se ero, kun starttaan koulun pihasta suureen maailmaan.

Superkuuta kaikille vaan. Tänään kuu on lähempänä rakasta palloamme kuin kertaakaan koko elinaikanani -eli kahdeksaantoista vuoteen. Pitäisi kuulemma näyttää jopa vähän suuremmalta, jos on tottunut taivaan töllistelijä. Silmät auki siis kun aurinko laskee!

Viisi viikkoa ja se on sit tien päälle

Lomalta pois

Noniin! Paljoa en voi kehuskella lomalla saaneeni aikaiseksi. Tosin hankin akvaarion.

Kuusitoistalitrainen hengissäpitojärjestelmä. Sain sellaisen ahaa-elämyksen, että näitähän oli aina mökillä... Mutta miksikä niitä kutsutaan? Hyvä yrittää löytää jotain, minkä nimeä ei tiedä. Tässä siis Hanapönttöni. (="Kanisteri hanalla") Pitää muistaa huoltsikoilla hoitaa kalatkin sitten. Ja hanapönttöjä ei sitten saanut oikeasti kuin valkoisina. Kalat löytyi vasta erään tussin myötä viikonlopun aikana.

Tein sitten pyykkipojatkin (/tytöt) ihan siihen alkuperäiseen käyttöönsä. Osa on vielä maalaamatta. Niin ja pyykkinaruakin ostin sellaiset 60 metriä. Onpahan jotain mitä säätää...

Kesä, vapauteen vai tyhjän päälle? Chisun "vapaa ja yksin" ja Vartiaisen Jennin "Kerro miltä se tuntuu" on nyt niitä fiilisbiisejä elämäntilanteeseen.
Kuinka moni meistä tietää, millaista on elää ilman kalenteria? Ilman työ- tai kouluaamua, muttei silti vietä lomaa? Koska lomakin on sitoumus. Silloin on palaamassa johonkin. Kun on irrallaan, mitäs sitten..? Tilivelvollinen; ei kenellekään. Huhtikuun jälkeen... Mulla ei ole koulua, ei työsopimusta, ei lemmikkiä tai hoitohevosta, tuskinpa seurustelusuhdettakaan... Haenko utopiaa, jos yritän elää pelkkää nykyisyyttä ja seilailla impulssien perusteella?
Pelottavan syvällistä pohdintaa. Jospa vain olisin ajattelematta ja siirtyisin marjarahkan pariin. Toisin kuin monet tylsät bloggaajat, en nyt jaa siitä kuvaa kanssanne. Se on ruoka.

Tikkurila kulttuuripääkaupungiksi!

Väkeä tulee paitsi Vantaalta, myös Järvenpäästä, Keravalta, jopa Forssasta ja kauempaakin.
Jotkut laittavat autonsa komeiksi ja tulevat ensisijaisesti näyttäytymään, toiset ajamaan.
hs.fi 5.8.2007

Seuraavassa tulen esittämään mielipiteitä, joita todennäköisesti tyynnyttyäni katuisin. Arvaatteko jo, mikä kultturelli mahti-ilmiö on kyseessä? Rusa, atm ja ats?
Nyt, hyvät ystävät, puhutaan Tiksimunkista.
Ja täten pyhästi lupaan ja vannon, että kun saan tölkkini leimaan, ja etenkin sen ensimaalauksen jälkeen; sieltäpä meidän tavoittaa. Onhan sitä pakko vähän päästä esittelemään.

On bassot kovalla ja lihatiskeille (lasiseinäisille bussipysäkeille) on tungokseen asti likkoja pienissä hamosissaan ja laukut kyynärtaipeissa kiikkuen. Rusan shellillä vilisee amisviiksiä ja viritettyjä autoja niin ettei laskea ehdi. Amisten yhteisöllisyyden tunteen ja kokoontumisen perusmestassa kumi palaa ja harrasteautot kiiltelee.

Miltei säästä riippumatta ajo suoritetaan ikkunat avoimina ja luu ulkona -siis kyynärpää.

Ihanan aivotonta kesärallia odotellessa.. <3 Todennäköisesti pidän tätä tekstiä tollona noin niin kuin jälkeenpäin. Onneksi saan vielä olla tämmöinen 18-vee viiksetön amis "uuden" kärrynsä lumoissa. Tossapa eilen lapioin lunta kärryn edestä, josko sen joskus saisi seisokista irti ja maantielle. No, sehän tarkoittaa vain sitä, että tänä yönä saadaan lunta ja lisää lunta -anteeksi anteeksi! Jätän lapioimiset. Mutta huomenna kaavin taas ruudut esiin.

Lomalla

Lomafiilikset on vielä nousematta. Meni viimeviikkokin turhaan saikkuiluun, eli olis fiilistä päästä pajalle jo nyt. Tarttii viikko vielä kiltisti istua. Ainahan se toki kelpaa, ylimääränen nukkuminen ja jääkaapin vähittäistyhjennys. Silti, koulua sen verran vähän.. *mumisee*
No, niin hikke en ole että lomasta julkisesti valittaisin!
..pitää vain päästä ensin oikeaan moodiin.

P.S. "Hulmis" kans irkkaa, sopii sitä kautta harrastaa ajatuksenvaihtoa halutessaan.