Koe Ratsukenkä ja köyhdy -kokemus

Eli kävin tosiaan Ratsukengässä Kiljavalla. Eli hakemassa hevosenkenkiä ja nauloja ja alasimen. Edellinen asiakas oli kuulemma kysynyt että kenellä on noin värikäs volkkari :D
http://www.ratsukenka.fi/

Sitten oon taas vähän maalannut Ruttista. Mutta toisaalta illaksi on luvattu sadetta, joten olkoon nyt tuollaisenaan. Ainakin tän päivän.

Nyt on vähän pysähtynyttä. Ei uutta sanottavaa tai kummia sattumuksia.

Nojoo,ehkä vähän. Alasinhan piti heti testata, kun olin pysähtynyt sopivasti. Ei tarkoitus ollut mutten toisaalta voinut vastustaakaan.

Tämä nyt on siis Keravan Nesteen pihalta, jossa tuli jokunen katse kerättyä. Oli ihan oikeasti tarkotus mennä syömään vaan, mutta kun se uusi kaveri siinä takatilassa pötkötteli enkä hetkiseen oo päässy takomaankaan... Ei muuta ku systeemit pihalle ja kilinäks ja kolinaks vaan.

Sinistä turpaan

Nyt on käyty maalikauppakin (=honkkari, monta eri purnukkaa halvalla..) läpi ja sen kyllä hiljalleen näkee. Tummemman sinistä lärpsitty Ruttiksen naamalle.

Tuli koettua tänään taas monien autoilijoiden never-ever-tilanteita. Tassu ylös kuinka moni sanoo "en ikinä halua ajaa kehäteillä tai helsingissä"? Me taas nimittäin päädyttiin sinne. Enkä ymmärrä miten siinä niin kävi, mutta taas päädyttiin lentokentälle... Eih. Ja sit olikin joku ihmeen puomitettu luukku edessä, kääntyä ei voinu, vaa joku läpimenolappu piti napista painamalla printata.


Nyt oon parkissa ja tuulee nii paljon et auto heilahtelee. Ja joku amisjätkäjengi parkkeeras mopoauton tohon viereen..

Volkkarini on julma!

Arvatkaa mitä se vihoviimeinen tölkki teki just mulle?! :D Arvatkaas huviksenne, mitä hajosi nyt?

olen niin varma, että tällä autolla on sielu ja luonne tai mitä ikinä. Sillä tämän tää teki jo ihan piruuttaan.

Kaikki alkoi siitä kun irkkailin kaikessa rauhassa Tammelalaisella hiljaisella levähdysalueella. No, läppärihän siinä sit piippasi semmoista että akku alkaa olla aika vähissä, niin ajattelin hetkiseksi käynnistää tämän Ruttiksen jotta saahaan asia korjattua. Makoilin tääl takana vilttipeittokasassa ikkunan vieressä siis.
Hipsin tuonne liukuovelle ja jotain siinä räpelsin hiusteni lomasta sitä nappilukkoa ylös että ovi aukeaisi.
Ja se saamarin nappi jäi käteen!

Transportterit paremmin tuntevat nauraa tässä kohden jo kaksin kerroin. lisättäköön tähän vielä se, ettei takaluukku aukea sisältä päin. Ja kun se sivuovikin juuttui lukko-asentoon. Tiedättekö minkä kokoinen on ohjaamon ja olkkarin välinen ikkuna?

Mulla ei siinä onneksi ole lasia. Tekee ryömimisestä helpompaa. Ois se pitäny arvata et joskus tulee tuostaki välistä tungettua :'D
Sitten kun vielä läppäri sammu ja hokasin et kännykkä on hukassa...

Hihitellen päädyin jokseenkin ylösalaisin etupenkille. Siitä ulos ja avaimilla takas sisään minne kuulukin.

Kiitos Ruttis ku muistutit taas kuka päättää tahdin! xD Hyvää yötä kaikille.

Kuvia viime päiviltä

Eurassa levähdysalueella. Elämä hymyili auringolla ja näin kesän ensimmäisen pääskysen juuri tuon kuvan ottamisen aikoihin. Pääskysestä ei päivääkään, vai mitä?

Ja uutta väriä... :)

Jännästi ropisee

Makaan täällä moottorin päällä ja kuuntelen aika hyvin peltikaton vahvistamaa sateen ropinaa. Täällä seuranani läppärin äärellä on paketillinen Pirkka-halpaleipää ja sulatejuustoa. Mehuakin vielä, ylellisyystuote. Meistä kahdesta tämä muheampi syö rutkasti kalliimmin. Tosin löysin hyvin halpaa kiisseliä, hinta mukavasti 1,309e. Joka sekin kirpaisee tietenkin, mutta kun katsoo kun toiset viereisellä mittarilla tankkaavat irvistellen bensaa, ja sitten taas vilkaisee omaan mittariin joka on antanut kahdella kympillä sen 15 litraa... Optimismia, optimismia.

No, keskiviikkona päästiin korjaamolta. Josta kirjoittivat muhean laskun. Kaikkea kummaa tosin oli ehtinyt tapahtua; radio oli lakannut toimimasta, akku oli tyhjä ja joutuivat hinaamaan meidät pihasta ulos (voi kyllä, Ruttis hinattiin korjaamolle ja korjaamolta ulos..). laturin hihna aiheuttaa jonkinlaisia päänsärkyjä, tarvitsisimme uuden, mikä puolestaan tarkoittaa jälleen reissua motonettiin.
Ja jäähdytinnesteet! Kuuluisiko autossa ollakin jotain sen suuntaista..? :D Kuten tässä tuli havaittua, ei meillä ollut sitä _lainkaan_.

Mutta en ole vielä päässyt edes hassuimpiin vikoihin. Tai no, nyt pitää vähän verrata kengityspuolen juttuihin. Kun eihän oikeasti suorajalkaista hevosta ole olemassakaan, kun oppii katsomaan anatomiaa oikein oppikirjasta. Mutta niin sen täytyy käytännössä mennä, että poikkeamat on pelkkää yksilöllisyyttä, jos ei se rakenne rasita tai aiheuta jotain ongelmia.
Niin että minä en rakasta peltilehmääni hauku vialliseksi kunhan kulkee eteenpäin!

Meillä nimittäin on vaihteet vähän hassusti... Korjaajalle terveisiä, ethän sattunut laittamaan kakkosta kolmosen paikalle ja päin vastoin?!
Mutta hei. Ei me niin tarkkoja olla. Alkuun vähän ihmetytti se moottorijarrutus kakkoselta kolmoselle mennessä. Ja liikkeellelähtöjen vaikeus; alan itseasiassa olla vakuuttunut että meidän ykkönenkään ei ole ihan ykkönen vaan jonkin sortin puolitoista.
Vaihteet olisi kepukkaan kirjattuna järjestyksessä tylsästi 1, 2, 3, 4. Sen lisäksi meillä on vaan pakki. Mutta nyt ne onkin uniikisti, kun tuota järjestystä seuraa, tähän malliin; 1.5, 3, pikkukakkonen, 4. Tosin pikkukakkosella lähtee paremmin liikkeelle kuin "ykkösellä". Pitää vielä vähän tutkailla.
Näin tekee Danin rengas&huolto.

No, Ruttis vietti vähän laatuaikaa taas huoltsikoilla ja yleisen hellimisen kohteena; nyt on taas renkaissa ilmaa, jäähdytysnesteet kohdillaan kuten kuuluu... Ja uutta maalia! Varovaisesti tuli sudittua etupuskuri taivaansiniseksi, vähän vihreää pientä raitaa eteen, vetokoukkuun väriä ja kiisselitankin korkki. Tästä se värittyy! Varmaan hippipakut puhkeaa kukkiin näihin aikoihin. Tosin minä en itsekään tiedä, mitä värejä tähän alkaa tipahdella. Punaista maalia olisi tarkoitus metsästää, tuli sellainen tunne.

Ainiin, ajoihan joku jo meidän peräänkin! Siinä ei hirveän suurta dramatiikkaa ollut pienistä nopeuksista johtuen. Yritin lähteä liikkeelle "ykkösellä" (joka vaatii kumman paljon moottorin huudatusta ollakseen ykkönen, hmm?) ja sehän sammahti kun huudatin vain kohtuullisesti enkä julmasti, kuten kuuluisi. Tuntui hassu pieni "pumpsis" ja kuului tööttäys. Sitten vasta koin sen ahaa-elämyksen että meihinhän osuttiin. Heei..!
Se oli risteyksessä, josta sitten pujahdin valoista eteenpäin ja viereiselle bussipysäkille, jonne sitten se valkoinenkin auto ilmestyi.
Oli se ihan semmoinen hyytävä hetki hiipiä autosta pihalle tilannetta tarkastamaan. Paikalta löytyikin vain mukavan oloinen naiskuski ja ehjänä selvinnyt autonnenä.
Myöskin Ruttiksen puskurittomat pakarat selvisivät täysin vauriotta.

Tämmöistä tänne! :) Nyt sit etsimään maaleja ja aurinkoisia kelejä. Haluamme kääntää katseita vielä jonakin päivänä... ja blogin osoite tietenkin kylkeen ja taakse :D (ettei vaan tule vahingossakaan karattua peräänajopaikalta lopullisesti)

Ruttista odotellessa...

Soitin aamulla jälleen korjaamoon. Sietää sen kokoisen laskun asiakkaalle vähän vastaillakin.

Kuulemma ehkä mahdollisesti tälle päivälle valmis. Tässähän tämä päivä kuluu... vaikuttaa muidenkin aikatauluihin, kulkemisiin ja punkkailuihin, mutta valitettavasti nämä aikataulut nyt riippuu porvoon ukkeleiden työtahdista ja ruuhkasta/ruuhkattomuudesta.

Olen enemmän kuin valmis jo tien päälle. Mutta eiköhän ihan pian...

Kuulumisia korjaamolta

Tiistaina (vai oliko se keskiviikko? ellei torstai?) soittelin Porvooseen autokorjaamoon.

vaihdelaatikko oli saapunut mutta työntekijät kalastusreissulla. Öö..?

perjantaina porvoosta soitettiin. Että auto on nyt "tavallaan korjattu". Vai miten se menikään? Joku kulmakarvoja hypäyttävä sana siihen lauseeseen sisältyi. noh, vaihdelaatikko oli nyt jo sinne laitettuna, mutta tosiaan kytkin on myöskin rikki.

viimeistään ensi keskiviikkona olemme jälleen tien päällä! :) Vielä jos tulee tälläinen tauko, lähden reilaamaan. (=InterRail -lipulla kiertämään Eurooppaa, taktiikalla juna ja rinkka, lukekaa lisää esim vr.fi)

ja minä vieläpä huusin sille ressukalle, vaikka siitä oli joka paikka kipeänä.. :D Voi toista. Ei mutta nyt on jo oikeasti vähän ikävä ruttelo-röttelöä. Mitä jos muut autot kiusaa sitä korjaamolla?
viha-rakkaussuhteemme on jälleen sen kiintymyksen puolella.

pyh, olin juuri ehtinyt laittaa etupuskurin täyteen rairuohoa.. Varmastikaan eivät ole kastelleet niitä korjaamolla. Täytynee istuttaa uudet. Jospa laittaisin kukkiakin seuraavaksi siihen liehumaan.

Sen verran voin paljastaa, että olen kai keskiviikkona karkaamassa jonnekin Lappeenrannan suuntaan. sitä ennen blogiin saattaa ilmestyä videota. Mikäli vihdoin toteutan anvil hunt tripin. (alasinta mä metsästän, tahdon saada suuren... mutten mitään jäävuoren kokoista ilkeästi soivaa vanhaa lokomoa kiitos)

Kuvia matkan varrelta

Koska uutta en voi meidän maailmanvaltauksestamme kertoa, sen ollessa pakollisella tauolla, näytän tähän asti nähtyä. Ei olekaan tullut kuvia niin paljon nettiin latailtua, kuin otettua. On ollut hitaat yhteydet ja läppärikin ajoittain vaan hyllyssä odottamassa käyttömahdollisuuksia...

Jämsänkosken levähdysalue oli kyllä niin nätti että kelpaisi yöpyä toistekin.

Ajatonta elämää. Tässä eletään aamua, koska olen juuri herännyt.

Olen jokseenkin aina halunnut istua järven rannassa ja unohtaa viikonpäivät. Ette voi rumaksikaan näitä näkymiä sanoa.

Jyväskylästä. Se pieni venesatama, josta jotain terveisiä kirjoittelinkin. Ei pysähdytty tässä kuin jokunen tunti. Ei vaan tuntunut yöpaikalta. Jatkoin tuona päivänä eteenpäin, kunnes löytyi kohta jossa yöpyä, ja tältä se näytti;

Petäjäveden parkkis. Rauhallisuudesta plussaa. Ihan perusroskainenhan se oli, kuten levähdysalueet nyt yleisestikin tuntuu olevan, vaikka tuolla hei oli roskiskin. Tuossa nökötimme yön yli ja kuuntelimme sateen ropinaa. Harvemmin siitä kukaan meni ohi, jokunen rekka joskus. Niihinkin tottuu yllättävän nopeasti.
Petäjävedestä muistan ainakin, että uskomattoman upean puukirkon ovat sinne pykänneet. Ja mun vesitankki-akvaario oli nätisti sanoen laskenut alleen ja pakun matot oli märkänä...

Liikkuva linna levisi

Siihenhän jäimme, tielle 55 kohti Mäntsälää. Jonkun abc Delin viereen, kuten yritin kovasti selittää hinauspalvelun numeroon. Saatiinhan sieltä sitten joku hyväntuulinen mies paikalle, nostivat minun mussukkani kyytiin... Kumman monta kertaa jo olen nähnyt Ruttiksen jossai korkeuksissa, ollakseen noin iso auto kuitenkin. Pääsin hinaajan repsikkaan, rupesi oma auto tuntumaan jotenkin ihan lelulta siihen verrattuna.

Ja vaihdelaatikkohan siitä oli levinnyt. Tätä ette kyllä itsellenne toivo. Vaihdelaatikkoremonttia siis. Kattohintana vissiin sellainen 800 euroa. Siellähän se Ruttunaamaröttelö lekottelee jossain Danin renkaassa&huollossa. Sinne jäi läppärin ja muun tärkeän lisäksi jokseenkin kaikki, millä pitää yhteyttä ulkomaailmaan. (kännykän laturikin toki, kuten myöhemmin havaitsin)

No, ennen hinaajan saapumista siinä tiistaina keräsin rinkallisen selviytymiskamaa ja leikin kaupunki-henkiinjäämistä. Maanantai-ilta se oli kun auto hiipui, ja tiistaina hinattiin. Yövyin sitten jossain Tukkilan tilalla Kerkkoossa. Oikein mukava paikka. Siellä oli minun lisäkseni eräs matkaseura... ja laamoja, kissoja, koiria ja hevosia. (pitkästä aikaa niitäkin) Toimi tyylillä bed&breakfast (vapaasti suomentaen kuulemma "sänky ja sämpylä")

Raporttia Porvoosta siis... Oikein nätti kaupunki, vaikka onkin sullottu turvoksiin asti täyteen yksisuuntaisia katuja ja tööttäileviä autoilijoita. Vanha Porvoo on kieltämättä silmänruokaa.
Pitkään kuuntelin että jopas tää paikka on turisteja täynnä (no oli siellä kyllä niitäkin). Tosin sitten rupesin oikein aivolla ajattelemaan että Suomihan on kaksikielinen valtio, ja toisissa kaupungeissa se jopa todellakin toteutuu...
Joki niiltä löytyy myös. ja paikalliset on jokseenkin anarkistisen taiteellisia ja ilmaisevia; graffitteja oli joka paikassa (hienojakin jopa, niissä alikulkutunneleissa esimerkiksi) ja sitten joen ylittävistä kävelysilloista löytyi "halpa huora, soita numeroon ******", "halvempi gigolo *******" ja "ilmainen huora ********".
Isänmaan toivot! Go suomen kansa...
Muutakin outoa porvoolaisissa oli. missä niiden kaikki punapäät on? En tainnut nähdä ainoatakaan. Porvoolaiset myös nippuutuvat tehokkaasti; harva kulki yksin. Tai varsinkaan rinkka selässä.

Sellainenkin ihme tuli jollain parkkipaikalla nähtyä muuten. Vaikutti ikäänkuin bussilta, josta on askarreltu peräkärry ja kylkiin liimattu mustavalkoiset teippaukset joissa kissan kokoisin kirjaimin seisoo "Lääketieteellistä MAGNEETTIKUVAUSTA". Ilmeisesti tien päälle todellakin mahtuu mitä vain. Siinä se laitos seisoi ylhäisessä yksinäisyydessään torin kupeessa parkkipaikalla, hiljaa pöristen. Ei ketään missään, ja kiersin siinä sitten silmät pyöreinä tuon lääketieteen ihmeen.

Tälläistä tullut nähtyä. Katoillakin on taas tullut käytyä, nyt jokseenkin luvan kanssa kyllä jo. Olin maskottina kattopeltiremontissa. Eli makasin eristevillapaalilla ja luin "Vettä elefanteille" (hyvä kirja, lukekaa pois), ja raahauduin silloin tällöin huojuville tikkaille toimittamaan peltisaksia tai muuta oheismateriaalia ylös.


älkää murehtiko, jääkö blogi siksi aikaa tauolle. Ei todellakaan jää. Päivitän blogia aina, kun on tietokone käytössä (se oli kesän yli kantava lupaus, tauot on tähän mennessä johtuneet puhtaasti siitä, että netti on minulta IRL:in voimin riistetty, esimerkiksi palaneen laturin sulakkeen muodossa). Ja keksin tänne kyllä jotain hauskaa vaikken nyt Ruttiksen kanssa hetkeen voikaan seikkailla.

Mä niin tiesin että tää päivä vielä tulisi!

Se ei liiku!

Paitsi taaksepäin... pakki on ainoa mikä enää toimii. Ei mennyt kokeneemmankaan kuskin voimin enää mitkään vaihteet päälle. no, sentään ei jääty keskelle sitä ristetystä mihin se ensin meinasi lahota; jonnekin vanhan Porvoon kulmille pitkittäin ja poikittain yksisuuntaisen ja tien 55- risteykseen.

No, olemme tiellä viisikymmentä viisi ja vaikuttaa siltä ettemme tähän hätään sitten enää liiku sen enempää. lähellä sentään joku huoltsikka. Taidan kuulkaas nyt pakata rinkan ja viettää asenteellista elämää hetkisen.
Ei auttanut kiroilu tai uhkailu tai yhtään mikään, varoituskolmio oli taas enintä mitä saattoi tehdä.
Pitääkin ihmisen ihan ehdoin tahdoin valita hankalin mahdollinen elämäntyyli! :D (myönnettäköön, hankalampiakin varmasti löytyy.. en kai mä muuten tätä tekis).

Hinauspalvelun numeroa vaan esille... Sain jo yhden sellaisen. Ja ihan kun ei elämä olisi tarpeeksi hankalaa, mutta jätin rahakortin Keravalle.. :D Noh, pankista saa vissiin rahaa henkkareilla!

Tässä tätä seikkailuasennetta taas vaaditaan. Mut eikös sitä multa löydykin.. Ainakin viimeksi kun tarkistin.

Porvoosta päivää, ei ole provo :D



...kuinka se kehtaa tehä tän mulle... nyyh. Eikö tää rotisko tajua että mulla on täällä takana lekoja ja murha-aseita! Tästä tulee paali.. käsityönä... prkl.
kyllä ne nyt Ypäjällä nauraa.. :D Ja makeesti. Etenkin pajalla.
Suut suppuun ja kengittäkää.

Huoltoa ja yleistä asiaa

Noniin. Tiimin molemmat puoliskot ovat nyt asiaankuuluvasti peseytyneet ja syöneet. Ämpäreitä ja suihku ja grilliruokaa ja dieseliä.

Blogista sen verran, että olen lisännyt uusia sivuja, jotka löytyvät tuolta vasemmasta palkista. Mm reittipäivityksiä, tiellejääntilista ja hajonneiden osien hall of fame löytyvät tuolta linkkien takaa. Päivitän niitä sivuja, joten kannattaa käydä katsomassa välillä. Ja lisään uusia sivuja kun keksin asiaa.

Olen tänään lähdössä liikkeelle, suuntana tällä kertaa Porvoo. En vielä tiedä miten mutkikas reitti siitä tulee...

Koittakaahan toipua vapusta :)