Ja päivät valuu kalenterista alas.
Mulla on tällä hetkellä NÄIN iso valmistumisstressi. Toivon tosissaan että valmistun. Täällä Hevosopistolla se onkin sitten ihan oma lukunsa...
No, Ruttiksesta en tiedä sen enempää kuin tekään. (se minut jätti!) Lähetin korjaajalle eilen varovaisen puolilempeäntökkäisevän tekstiviestin, johon tuli ympäripyöreää kuittausta että "työn alla". Hätä senkin kaverin suunnalta on siis olemassa; saadaanko mun uljas ratsuni kuntoon ja leimaan ja käyttöön? En ole ehtinyt vielä edes sitä murehtia, jättääkö mut mahdollisesti tien päälle. Voihan se senkin tehdä.
Verkkokalvoille syöpynyt näky kun ravistelivat Ruttista jossain parin metrin korkeudessa ja karvanopat ne vaan hölskyi ku viimestä päivää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti