maanantaina, huhtikuuta 04, 2011

Hyvä kun sataa, lukijat kasvaa paremmin

Sadetanssi! Muistatteko ajan kun kura ei tarkoittanut likaa vaan estottomuutta? Roiskeita vaan roiskimista? Arvatkaa kuka tänään juoksi ja räiski pihalla pelkän ropinan voimasta? Kuunnelkaas sitä joskus. Mikä toisikaan kevään tehokkaammin ja sulattaisi lumet jos ei juurikin vesi...

Lukijoita on tullu kans jostakin, sekin piristää.

Ai että, viimeiset viikot yhteistä asuntolaelämää enää. Outoa, muttei se ajatus ihan päähän asti ole mennyt. Ei monilla muillakaan, samaan tapaan täällä yhä tykätään ja vihataan.

sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2011

Jotain mitä odottaa

On se kummallista. Tämä elämänvaihe lähestyy loppuaan luvattoman nopeasti, ja voisi jotenkin uskoa ettei elämää opiston jälkeen edes ole. No, niinhän minä uskoinkin ja paasasinkin. Että tyhjän päällekö tästä lennellään?
Ei. Uskokaa pois, vaikken minäkään oikein vielä usko, olen onnistunut verkostoitumaan ihmisiin opiston ja opistoa edeltäneen elämäni ulkopuolelle. Hämmentävää, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät liity hevosiin tai ole sukua.
Jotain yhteistä on. En tiedä minkä verran siitä paasata blogissa. Rehellisesti sanoen en ole suunnitellut, minne asti laajentaa tätä, raameina nyt on lähinnä road trip ja kengitys.
Mutta kiitoksia kolmelle matkaseuraksi jossain muodossa ilmoittautuneelle ;) Hyvin mielenkiintoisia ihmisiä tiedossa.
Huomaatteko, osaan jo odottaa jotain tiettyä, en pelkästään assosiaatiopohjaisesti haaveita. Tunne on hyvä.

Voi valmistuminen.. Tietäisitte kuinka niitä tehtäviä on tänäänkin tahkottu läpi. Voi päästäkääpä minut kirjaimellisesti tahkon äärelle noita työstämään... Herätin lähinnä pelkkää hilpeyttä kämpillä spontaanilla "jösses minä mikään sihteeri ole" vuodatuksella. Anteeksi sille jonka kuulakärkikynän söin. Mutta nää tästä vielä selätetään.
...amis hämmentyy jos sille annetaan yhtä aikaa näin monta lomaketta.


Piti tulla viel muutamaa tuntii myöhemmin jatkamaan, mut mä tässä juuri tajusin, että kolme ihmissuhdetta, jotka on olleet mulle yhdet kantavimmista, kun vaikka katsotaan vuosi taaksepäin, on nyt kaikki jossain kaukana. Yksi kadonnut kauemmaksi ja linkki on ohuempi kuin ennen, mikä on harmi. Yhteen hain väliä itse, kun tuntui ettei toiminut ja yhden valitettavasti jouduin katkaisemaan kokonaan.
Muutosta ilmassa..

lauantaina, huhtikuuta 02, 2011

Huomenta, lauantaikarkit messissä?

Niin, siis todellakin sähelsin inssiajossa tyylillä. Teknisesti ottaen olin ajamassa ulos citymarketin parkkipaikalta risteykseen, josta tuli kääntyä oikealle. En ollut hakeutunut oikealle kaistalle, vaan hämmentyneenä yritin stressin yli vääntää ulos tietoa "oikea vai vasen". Kysyin vielä ... no, siltä tarkastajalta (jolle olen kuullut lempinimiä, mut ei se niin ilkee oikeesti ollut), että kumpikos suunta se oli. Kauhumusiikki ja rummut pärisi takapenkillä, koko orkesteri istui siellä ja viulistit työstivät itselleen jännetupin tulehdusta, niin tiuhaan ne huitoi.... Ei vaan, sulkuviiva se vain lähestyi. Suunta varmistui ja vaihdoin kaistaa, mutta jotta olisin ehtinyt vaihtaa ajoissa, tein sen vähän turhan hyökkäämällä.
..Kuulemma siellä oli ollut joku säälittävä peltipurtilo.
Ei vaan, mukava autoilija, joka jarrutti ja pelasti nahkani ja .. isin lompakon. Eikös inssissä ole jo vastuussa näistä?

Mutta sähläsinhän minä muutakin, mutta toi oli pahin virhe. Vilkku jäi joskus kaistanvaihdon jälkeen päälle antamaan tahtia pyöriville aivorattaille. Ei voi muuta sanoo ku että olipahan elämän yksi jäätävimmistä puolituntisista! Siinä ei ihan hirveästi maisemia tullut katseltua eikä oltu ihan leposykkeessäkään...

Ainiin! Sekin laskettiin virheeksi, että kun kuljettiin pikkusöpöjä miniteitä, jossa toki tasa-arvoisia risteyksiä vaan vilisee, niin kuikuilin tehokkaasti myös vasemmalle. "Vaikka eihän me niitä väistetä". Ei se estä jotain tolloa hyökkäämästä päälle?
Mahdollisesti sinne oli turvallisempaa katsella kun toisella puolen nökötti tuima täti. Kuuliaisesti katsoin silti molemmat suunnat. Ens kerralla jättäisin katsomatta sen väistävän suunnan, jos ei se olis mun puoli autoa...

Mitä lupasin kertoa 2.4 ja vasta toinen neljättä eli juurikin tänään, oli sitten tietenkin se että eilen oli aprillipäivä. Selvittiin tyylillä! :D Kukaan lähipiiristä ei tuntunut onneksi muistavan. Ei aprillipäivässä muuten mitään, mutta sen toteuttaminen ei aina ihan osu nappiin.

perjantaina, huhtikuuta 01, 2011

Uusi arvioitu lentoonlähtöaika..

Siistiä.

Uusi, arvioitu aikaisin mahdollinen Ruttiksen liikenteeseen täräyttäminen 8.4. Siihen sit.

torstaina, maaliskuuta 31, 2011

Ehkä sittenkin

Uskoin jo ikuiseen talveen



Tänään kuvattu, Ypäjällä kolmostallin alapihalla...

Tänään päättyy maaliskuu!
Se tarkoittaa huomisen suhteen tosin yhtä pientä asiaa.. o__O
Olen ihan hiljaa. Kerron lauantaina. Joku saattaa omastakin takaa tietää ja muistaa.

keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2011

Maaliskuun loppuhuokaus

Mulla ja Ruttiksella on nyt molemmilla vielä viimeiset tulikokeet edessä.
Mulla inssi perjantaina ja sillä katsastus lauantaina.


P.S. Onpahan ainaki valkonen joulu sit yhdeksän kuukauden päästä.. Ei meinaan taida nää lumet lähteä tässä välissä pois.

sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2011

Loppukiri!

Maaliskuuta on jämät jäljellä. Yritän tunkea stressimöröt To Do -listalta alas. Terveisiä rakkaille työssäoppimistehtäville (jotka löytyivät!) ja opinnäytehässäkälle. Plus monelle muulle. Kaikkein optimistisimmassa vaihtoehdossaan saisin Ruttiksen liikkeelle jo 1.4, eli ensi perjantaina. Vaatisi kyllä aika monta asiaa osuvan kohdilleen. Mutta jos ei ensi, niin sitten sitä seuraavana viikonloppuna.

Soon, my love, soon.

Aloittakaamme vanhojen autojen iloinen vikalista!
Ei vaan. Näillä ei raaski vielä retostella, vaatimattomia pikkuvikoja tässä vasta ollaan havaittu. Ensinnäkin vasen takarengas on huokaissut pitkään ja syvään, ja näyttää soman pehmeältä. Eli harmillisen litteältä.
Ja tämmöinen toinen pienen pieni "mutta" oli ettei kovista murahduksista huolimatta moottori ihan herännytkään kehräämään kuten kuului. No, akku on jo latautumassa (as we speak) ja toivon mukaan ongelma on sillä korjattu. Kyllä melkoiset äänet kuului kaverista kun sitä starttailtiin o___O Vielä se sieltä liikkeelle lähtee!