Perjantaina valettiin, laitoin muotteihin yhteensä 27 vahaa, joista lopultakin 26 onnistui. Edellisenä yönä jännitin ja valvoin, nämä on vähän semmoisia töitä, että jos ei kaato onnistu, ei niitä malleja enää vaan yksinkertaisesti ole olemassakaan. Monen tunnin näperrykset voi yhdellä julmalla pyyhkäisyllä vaan lakata olemasta. Yritän tottua ajatukseen.
Tässä kuvassa on miltei kaikki, mitä tähän mennessä olen alipainemenetelmällä tehnyt.
Omissa töissä on aina se vika, että niitä näkee ihan liikaa. Tämän efektin huomaa parhaiten siitä, että joskus, kun useamman päivän tauon jälkeen palaa työpisteelleen ja poimii jotain käteen, tulee todettua että "hei tämähän onkin kiva!" Riittävän monta tuntia tarpeeksi toistavaa työtä, ja silmät tottuu. Siksipä ehkä tuosta isosta satsista nyt vaan osasta jaksan innostua. Ehkä laitan noi hetkeksi laatikkoon jäähtymään ja katson sitten, miltä vaikuttavat.
Tässä ne kivat:
Aivan ihania! 8O jestas sentään likka! Mutta oletko sä ryökäle päässyt unohtamaan mut, kun et facebookissa oleile? :D Vinkiksi muistillesi annan, että hain sinut punaisella autolla rautatieasemalta, minulla oli punaiset hiukset ja sinulla hennalla värjätyt. Käväisimme Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoilla talkoolaisina ;) Rupesin muuten minäkin pitämään blogia, ja innostutan sinua lisää ammatinvalinnallani: http://vapaallamielella.blogspot.com
VastaaPoistaOnko Jämsänkoski hyvä paikka? :)
VastaaPoistaSilva, muistan siut! Vaikka siitä tuntuukin olevan niin paljon aikaa... Ens kesänä pitää kyllä koluta keskiajat läpi. :) Pitää tsekata sun blogi!
VastaaPoistaJa Jämsänkoskihan on hieno! :D Tulee ihan muistoja mieleen. Siellä oli hyvä yöpyä irtolaisena. Maisemista plussaa. Se on ehkä mun eniten puskapissimä kunta kautta aikain.
Niin ja oleilen mie fb:ssä! Löytyy varmaan Hulmiksella hakemalla, ei kai siellä muita tän nimisiä ole.. Lisää ihmeessä kaveriks jos ei jo olla :)
VastaaPoista