Kuvakertomusta tiedossa taas! Kun ei matkaaminen ole vielä alkanut, pitää vaan sitten esitellä valmistushössötyksiä.
Uskokaa tai älkää, se on hylly. Ja arvatkaa, mihin se tulee -ettei vaan pakuun. Kokenut entistä elämäänsä kenkätelineenä, karman laki takasi hyvät eläkepäivät ja matkailubisneksestä työpaikan.
Kesäkamaa, kuten päiväkirja ja kameranjalka, sekä maailman mahdollisesti säälittävimmät poppikoneet. Saa nähdä tuleeko niistä radioon kytkettynä ääntäkin ulos, vai pelkkää sahanpurua vaan.
Oli haave mikä tahansa... se syö ämpärillisen rahaa.
Siinäpä siis mun kesäkassaa.
Siinä oli sitten vielä muuta hilpettä. Tölkinkorjauskirja ja turbosieni; muheisiin vaahtobileisiin, kuinkas muutenkaan?
Maanantai meni putkeen kyllä hyvin. Kengitin yhden Opiston hevosen tunnissa ympäri. Vanhaan kenkään meni, mutta kumminkin; tuli pohjallista ja tervaa, hokitkin talven kunniaksi. Ensimmäisiä kertoja alan päästä taloudellisiin aikoihin. Alkuun sitä meni hevoseen kolme tuntia, ja aina piti pareittain tehdä, kun ei reisissä riittänyt vääntö. Kyllä sitä sai ylpeänä kotkata, kun välillä huomaa edistyneensä isoin harppauksin alkuajoista. Tai vaikka kun katsoo vaan vuoden taakse päin.. Tässä jotain kengityskuvia tunnelmasyistä, vaikkei nuo nyt kovin uusia olekaan.
Tämä on itseasiassa helmikuulta 2010.
Ainiin: Opistolla on 5.2. eli ens kuun ensimmäinen lauantai Avointen ovien päivä. Suosittelen kiinnostuneille :)
tiistaina, tammikuuta 25, 2011
lauantaina, tammikuuta 22, 2011
Talven yli kevääseen
Tervetuloa uudet lukijat ja vanhatkin!
Toki aito Kleinbus olisi ollut huippujuttu -sitten iski todellisuus. Minulla ei kymppitonneja ole, ja vaikka niitä halvemmallakin saattaisi saada, tarvittaisiin sitten jo aika paljon autonkorjauskykyjä ja -taitoja. Ja, hmm, söpöys ei korvaa tiettyjä tarvitsemiani asioita; tiettyä luotettavuutta, yli 60km/h vauhtia ja melkein-nykyaikaista turvallisuutta. Ja kiitos, autoni ei tarvitse olla museorekisterissä :D (=happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista)
Ruttis on täydellinen kompromissi! Vanhan auton söpöys; uuden auton mukavuutta (bemarikuskit on nyt hiljaa, vain ladan ajajilla puheenvuoro-oikeus tähän). Budjetti, johon en kuollut. Vaikka tämä laatikko olikin kallein koskaan tekemäni ostos (tähän mennessä..) oli se suhteellisen halpa.
Toki aito Kleinbus olisi ollut huippujuttu -sitten iski todellisuus. Minulla ei kymppitonneja ole, ja vaikka niitä halvemmallakin saattaisi saada, tarvittaisiin sitten jo aika paljon autonkorjauskykyjä ja -taitoja. Ja, hmm, söpöys ei korvaa tiettyjä tarvitsemiani asioita; tiettyä luotettavuutta, yli 60km/h vauhtia ja melkein-nykyaikaista turvallisuutta. Ja kiitos, autoni ei tarvitse olla museorekisterissä :D (=happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista)
Ruttis on täydellinen kompromissi! Vanhan auton söpöys; uuden auton mukavuutta (bemarikuskit on nyt hiljaa, vain ladan ajajilla puheenvuoro-oikeus tähän). Budjetti, johon en kuollut. Vaikka tämä laatikko olikin kallein koskaan tekemäni ostos (tähän mennessä..) oli se suhteellisen halpa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)